Lapset ovat lapsia – Sukupuolisensitiivisen kasvatuksen alkeet

Nukkeleikkien ja vaaleanpunaisen värin kieltäminen tytöiltä ja leluautojen pois ottaminen pojilta? Sukupuolisensitiivinen kasvatus on paljon enemmän kuin mitä helposti luulisi.
 

Ei ole sattumaa, että tuoreille vanhemmille esitetään useimmiten ensimmäiseksi lapsen sukupuolta koskeva kysymys. Sukupuolella on suuri merkitys siihen, kuinka lasta kohdellaan ja mitä häneltä odotetaan. Vanhemmilla on usein stereotyyppinen käsitys siitä, mitä naisellisuus ja miehisyys pitää sisällään, ja nämä käsitykset heijastuvat helposti lastenkasvatukseen. Psykologi Lina Bodestadin mukaan on kuitenkin tärkeää haastaa sukupuolinormatiivista kasvatusmallia, jotta yhteiskunta voisi kehittyä tasa-arvoisempaan suuntaan.
 

Lapsen sukupuoli-identiteetti muovautuu sekä genetiikan että sosiokulttuurisen ympäristön vaikutuksesta. Tutkimusten mukaan sukupuolten välillä ei ole sellaista biologista eroavaisuutta, joka selittäisi tyttöjen mieltymyksen vaaleanpunaiseen ja poikien siniseen, tai miksi poikien leikeillä on taipumus olla väkivaltaisempia. Sukupuolten eroavaisuuksia selitetään tavallisesti poikien korkeammilla mieshormonitasoilla, mikä sukupuolitutkija Christian Eidevaldin mukaan on vähintäänkin ongelmallista. Korkeita testosteronitasoja mitataan sekä aggressiivisilta että rauhallisilta miehiltä sekä myös osalta naisia, joten se ei yksistään selitä sukupuolten sisäisiä tai välisiä käyttäytymiseroja.
 

Koska emme juurikaan voi vaikuttaa lapsen biologisiin ominaisuuksiin, on tärkeää luoda hänelle sellainen kasvuympäristö, jossa lapsi saa olla oma itsensä. Sukupuolisensitiivisen lastenkasvatuksen lähtökohtana on laajentaa sukupuolisidonnaisia käyttäytymisnormeja ja kohdella lasta yksilönä eikä pelkästään biologisen sukupuolensa edustajana. Lapselle annetaan mahdollisuus valita itse mieltymyksensä kohteet sen sijaan, että vanhemmat tekisivät oletuksia hänen sukupuolensa perusteella. Sukupuolisensitiivisyys ei siis tarkoita lapsen pakottamista sukupuolineutraalisuuteen, vaan ennemminkin useampien vaihtoehtojen tarjoamista lapselle.

@migogmintinderbaby Nordbjørn Leo.jpg

Auttaaksemme sinut alkuun sukupuolisensitiivisen lastenkasvatuksen kanssa olemme koonneet muutaman käytännön vinkin siihen, kuinka luot lapsellesi kasvuympäristön, jossa häntä ei pakoteta ahtaisiin sukupuolirooleihin.
 

1. Vältä lapsen kutsumista sukupuolisidonnaisilla sanoilla.

Mitä useammin lapsen sukupuolta toistelee, sitä tärkeämmäksi osaksi lapsen identiteettiä se muodostuu. Vältä turhaa tytöttelyä ja pojittelua, vaan käytä ennemmin lapsen nimeä. Opeta myös, ettei ole erikseen tyttöjen ja poikien asioita, vaan kaikki voivat tehdä kaikkea.

2. Anna lapselle pukeutumisvaihtoehtoja.

Hanki vaatekaappiin monenvärisiä vaatekappaleita ja vältä lapsen pukemista selkeästi sukupuolittuneisiin vaatteisiin ennen kuin lapsi on tarpeeksi vanha päättämään itse. Tyttövauvan sukupuolta ei tarvitse alleviivata pukemalla hänet röyhelömekkoon ja rusetteihin.

3. Hanki monenlaisia kehittäviä leluja.

Anna lapsesi itse päättää, pitääkö hän enemmän junaradasta vai leikkikeittiöstä. Älä anna ennakko-oletustesi päättää leluostoksilla, vaan kokeile rohkeasti uudenlaisia vaihtoehtoja. Leluja löytyy nykyään joka lähtöön, joten pojalle ei ole pakko hankkia leluautoja ja tytölle nukkeja.

4. Ole avoin lapsen mieltymyksille.

Älä tuomitse, jos lapsesi kiinnostuu ja haluaa kokeilla sukupuolinormien ulkopuolelle jääviä asioita. Käytöstutkija Anna Cervinin mukaan innostuneilla lapsilla on taipumus etsiä hyväksyntää vanhempiensa kasvoilta. Mikäli lapsi ei aisti positiivista reaktiota vanhempansa kasvoilla, hän ymmärtää, ettei hänen kokemansa innostus ole toivottavaa. Tämän vuoksi aikuisen verbaalisella kannustuksella sekä myös sanattomalla viestinnällä on merkitystä lasten mielenkiinnon kohteiden valikoitumiseen.

5. Odota pojilta ja tytöiltä yhtä paljon.

Huonon käytöksen kuittaaminen sanomalla ”pojat ovat poikia” on vaarallinen tapa, joka viestii lapselle, ettet odota poikien yltävän samalle tasolle tyttöjen kanssa tai ylipäätään kykenevän asialliseen käyttäytymiseen. Kun odotat pojilta yhtä paljon kuin tytöiltä, vahvistat poikien itsetuntoa ja luottamusta omiin kykyihinsä.

6. Keskustele lasten kanssa.

Opeta lapset sukupuolestaan riippumatta puhumaan tunteistaan ja olemaan herkkiä. Keskustele erilaisuudesta ja kerro myös muista sukupuoli- ja seksuaali-identiteeteistä. Vältä liiallista heteronormatiivisuutta puhuessasi ihmissuhteista, äläkä nosta maskuliinisiksi miellettyjä ominaisuuksia feminiinisten yläpuolelle. Opeta lapselle, että kaikki ovat samanarvoisia, ja hän saa olla juuri omanlaisensa.

7. Vältä ulkonäkökeskeisyyttä.

Kehu ennemmin lapsen ominaisuuksia ja toimintaa kuin hänen ulkonäköään ja vaatteitaan. Tarkkaile myös, kuinka puhut itsestäsi ja muista ihmisistä. Lapset jäljittelevät vanhempiensa käyttäytymistä, joten vanhempien ulkonäköpaineet siirtyvät huomaamatta jälkeläisille.

 

__________________________________________
 

Christiansson, Palmqvist: Genusmedvetenhet i förskolan (2013)
https://www.hbl.fi/artikel/vill-du-uppfostra-jamstallt-las-nagra-tips-fran-sverige/ (28.3.2019)
https://kit.se/2018/05/03/107178/foraldrar-har-ar-tre-genusfallor-ni-bor-undvika-att-trampa-i/ (28.3.2019)
https://mama.nu/aktuellt/sa-uppfostrar-du-dina-barn-jamstallt-borja-med-dig-sjalv/ (28.3.2019)
https://www.viforaldrar.se/artiklar/hur-ger-jag-mitt-barn-en-konsneutral-uppfostran/ (28.3.2019)
https://www.viforaldrar.se/barn-2-5-ar/pojkar-bilar-sant/ (28.3.2019)

@biskopsdotter
@migogmintinderbaby