Valkoiset valheet tuntuvat helposti vaikeilta tai arkaluontoisilta. Toisinaan valhe lipsahtaa kielen päältä ilman, että siihen edes kiinnittää huomiota. Millaiset valkoiset valheet ovat loputa hyväksyttäviä ja millaisia tulisi välttää?
Vanhempana pyrkii olemaan mahdollisimman rehellinen lapsilleen – lapsihan oppii alusta alkaen, että on rumaa valehdella. Kai valkoisen valheen voi päästää suustaan edes silloin, kun totuus tuntuu liian raskaalta tai sopimattomalta lasten korville? Päivän blogitekstissä mietimme, millaisiin tilanteisiin valkoiset valheet sopivat tai eivät sovi, ja mitä vanhempien tulisi pitää mielessä lapsille valehtelemisesta.
Mikä lasketaan valkoiseksi valheeksi?
Valkoinen valhe on pienempi valhe, jonka tarkoitus on pelastaa vastaanottaja epämieluisalta, kömpelöltä tai ennen kaikkea lapsen korville sopimattomalta totuudelta. Valkoisella valheella voi myös pelastaa oman nahkansa, vaikkakin useimmiten siihen turvaudutaan toisen suojelemiseksi. Kaikki tunnistavat takuulla itsensä kuvauksesta, jossa illallisen pahalta maistunut ruoka on pitänyt verhoilla kohteliaisuuden nimissä kehuihin:
Olipas maukas ateria, tekisi mieli itsekin koittaa tätä reseptiä joskus.
Valkoisia valheita saattaa käyttää myös vakavammissa tilanteissa, kuten silloin, kun ei halua satuttaa lasta tai kyseessä on lapsen korville sopimaton vastaus.
Vastauksena kysymykseen
Lapsilla on tuhat ja yksi kysymystä, joista useiden kohdalla miettii, kuinka rehellinen vastauksen tulisi olla. Esimerkiksi kysymykset toisten äideistä, ohikulkevista ihmisistä tai yllättävistä tilanteista aiheuttavat helposti päänvaivaa. Lapset ovat tietysti uskomattoman rehellisiä ja toisinaan vastaukset vaativatkin erityistä puntarointia. Onko valkoinen valhe tilanteen viimeinen valttikortti vai nopea ja näppärä pakotie?
Lapsesi haluaa leikkiä kavereidensa kanssa, mutta olet aivan liian väsynyt seuraamaan melskettä ja mekastusta kotonanne:
”Voiko mun kaveri tulla kylään koulun jälkeen?”
”Tänään ei kyllä sovi. Äidillä/isällä on migreeni ja hän tarvitsee lepoa.”
Lapsesi kysyy, mitä sinulla on suussasi tavallisen tiistaipäivällisen päätteeksi:
”Mitä sulla on suussa, syötkö sä karkkia?”
”En, tämä on vain purukumia.”
Lapsesi kysyy, saako hän katsoa lempielokuvaansa:
”Saanko katsoa Ferdinandia?”
”Ferdinand on jo nukkumassa.”
Lapsen mielikuvitusta kohentavat valkoiset valheet
Jouluaatto ja joulupukin odotus tai irronnut hammas ja hammaskeijun yöllinen vierailu eivät olisi mitään ilman pientä jännitystä. Onko näissä tilanteissa hyväksyttävää valehdella lapsilleen pukista ja keijuista? Milloin lapselle tulisi paljastaa, ettei joulupukkia ole olemassa?
Kertomalla joulupukin olemassaolosta auttavat vanhemmat lapsiaan kehittämään kriittistä ajattelukykyään, sanoo psykologian professori Jacquiline Woolley. Mitä vanhemmaksi lapset kasvavat, sitä enemmän he alkavat miettiä, voiko joulupukki olla todellinen. Onko todella mahdollista, että joulupukki lentää porojen vetämänä jakaen lahjoja kaikille maailman lapsille? Jacquilinen mukaan sepustukset joulupukista ja hammaskeijusta eivät ole haitallisia lapselle. Toiset psykologian asiantuntijat puolestaan ovat sitä mieltä, että joulupukista ja hammaskeijusta lapsilleen valehtelevat vanhemmat riskeeraavat vanhempi-lapsi-suhteensa, sillä pitkällä aikavälillä lapsen usko vanhemman sanomisiin muilla elämän osa-alueilla saattaa heiketä.
Jos lapsi alkaa matkia käytöstä
Lapset kopioivat usein vanhemman käytöstä, jolloin myös valkoisilla valheilla on vaikutuksensa lapsen ajatusmaailmaan. Jos vanhemmat valehtelevat usein, ei lapsi välttämättä opi arvostamaan totuutta. Toiset uskovat vahvasti, ettei lapselle saisi koskaan valehdella, kun taas toisten mielestä valheita tulisi välttää niin usein kuin mahdollista. Lastenpsykologi Elisabeth Gerhardsenin mielestä on tärkeää, että lapsi tietää totuuden, muttei välttämättä koko totuutta. Tämä neuvo pätee erityisesti kuolemantapauksiin, erotilanteisiin, taloudellisiin huoliin tai muihin isoihin kysymyksiin.
Toisaalta mielipiteet eriävät myös siinä, millaisissa tilanteissa ja kuinka ”valkoisina” valheita tulisi käyttää. Rajanveto oikean ja väärän tilanteen välillä on vaikeaa, ja siksi sinä vanhempana päätätkin, milloin lapsesi on tarpeeksi vanha kuullakseen koko totuuden.
Milloin valkoisia valheita pitäisi välttää?
Vaikka valkoiset valheet ovatkin helppoja pakoreittejä, tulisi niitä käyttää harkiten. Voi olla, että lapsi näkee valheesi läpi, jolloin totuuden kertominen alusta alkaen on parempi vaihtoehto. Esimerkkinä tästä on vaikkapa erotilanne, jossa lapselle sanotaan äidin tai isän olevan työmatkalla, vaikka riitely ja ero ovat päivänselviä asioita. Tällaisissa tilanteissa lapsi hyötyy enemmän tietäessään, mitä perheen sisällä tapahtuu ja huomatessaan, että kunnioitat lapsen itseisarvoa kertomalla hänelle vallitsevasta tilanteesta avoimesti. Tilanteesta kertomiseen vaikuttaa luonnollisesti lapsen ikä ja kehitystaso.
___________________________________________________
Bild: belindajohansson