Ann Söderlund – viiden lapsen äiti ja uranainen!

Millaista on olla hyvä esikuva sekä omille että muiden lapsille? Millainen rooli Peppi Pitkätossulla on lasten kasvatuksessa? Entä mitä ovat äitipoliisit? Näistä ja monista muista asioista keskustelimme Ann Söderlundin kanssa, joka on ruotsalainen viiden lapsen äiti sekä toimittaja ja kirjailija.

Miten kuvailisit itseäsi ammatillisesti sellaiselle ihmiselle, joka ei tunne sinua?
Sanoisin, että ammatinkuvani on todella laaja, sillä teen monia erilaisia asioita. Yksi yhdistävä tekijä kaikessa tekemisessä on kuitenkin kirjoittaminen. Pohjimmiltani olen kirjoittava toimittaja, mutta haluan myös esiintyä ja pitää esitelmiä. Tykkään myös puhumisesta ja siksi podcastien tekeminen tuntuu luonnolliselta. Joskus kaikki erilaiset toimenkuvat saattavat tuntua aika kaoottisilta, mutta lopulta minulle on tärkeintä itseni ja ajatusteni ilmaiseminen. 

 

”Usein ajattelen edelleen, ettei kukaan varmastikaan välitä siitä, mitä minulla on sanottavana.”

 

Olet todella avoin ja rehellinen ihminen. Miltä oman elämän ja arjen avaaminen tuntuu?
Minulle on yksityisen ja henkilökohtaisen elämän rajat ovat sekoittuneet kauan aikaa sitten. Haluaan jakaa elämästäni kaiken, en vain hyviä ja hauskoja hetkiä. Sellainen tuntuisi valehtelulta. Kun toimii tällaisessa ammatissa ja julkisuudessa, kuten minä, täytyy elämän jokainen osa-alue ottaa huomioon.

Mutta sen kanssa on myös oltava varovainen. Usein ajattelen edelleen, ettei kukaan varmastikaan välitä siitä, mitä minulla on sanottavana, mutta ei se niin mene. Moni kuuntelee, ja joskus kuulen juttuja, että joku esimerkiksi miettii jättävänsä puolisonsa minun inspiroimana. Silloin ajattele, että ”voi ei, ei näin!”. Vaikka olenkin avoimempi kuin moni julkisuuden henkilö, on minunkin kertomani tarinat kuitenkin vain osa totuutta ja toisinaan väritettyjä, sillä niiden tarkoitus on viihdyttää.

 

”Kyllähän se on aina hauskempaa, mitä useampia meitä on!”

 

Olet viiden poikalapsen äiti. Tiesitkö aina, että haluat monta lasta?
En. Olen kyllä aina pitänyt lapsista, mutta en niiden hoitamisesta. Olen hyvä saamaan asioita alulle, mutta sen jälkeen niistä huolehtiminen ja kasvattaminen on hankalampaa. Toivon, että joku muu voisi ottaa vastuu – perus yrittäjän puhetta siis!

Ennen äitini kuolemaa en juurikaan ajatellut lapsia ja perhettä. Kuolema kuitenkin muutti ajatusmaailmaani ja mietin, etten halua muiden lähtevän pois ja minun olevan ainoa joka on jäljellä. Nyt monen lapsen perhe on minulle tärkeä. Samaan aikaan otan huomioon totta kai myös taloudellisen puolen. Mutta kyllähän se on aina hauskempaa, mitä useampia meitä on!

Työssäsi puhut paljon vanhemmuudesta, äidin roolista ja ylipäätään naiseudesta. Onko feminismissä jotain erityistä, mitä otat huomioon tai haluat opettaa omille pojillesi?
En aina onnistu elämään, kuten saarnaan, mutta toisaalta eihän kukaan siinä varmaan onnistu kaiken aikaa. Emme puhu kotona feminismistä ehkä niin paljoa kuin pitäisi, mutta se on kuitenkin asia, josta haluamme puhua.

Yksi tärkeimmistä ja parhaiten opituista opetuksista on, että ”kohtele muita aina niin kuin haluaisit itseäsi kohdeltavan”. Uskon, että suoraselkäisyys ja vahva moraali ovat kasvatuksen tärkeimpiä asioita, ja niitä on pidettävä jatkuvasti esillä. Se on kuin käsien pesemisen rutiini. Vaikka siinä meidän perheellä olisi kyllä vielä parannettavaa! 

Kuvailisitko itseäsi rohkeaksi ihmiseksi?
Kyllä, todella rohkeaksi. Olen lapsesta asti ottanut paljon vastuuta, joten vanhempina ajattelivat usein, että ”äh, hän selviää itsekin”. Opin siis jo varhain itsenäiseksi ja yrittäjäksi. Minulla ei ole koskaan ollut elämänohjetta siihen, miten Svensson-elämää eletään, vaan elin aina Peppi Pitkätossu -elämää.

Nyt toivon, että olisi osannut ottaa Svensson-elämästä kiinni aikaisemmin. Huomasin erilaisten kokemusten kautta, että itsenäisyyden ja yrittämisen lisäksi omasta elämästään, kehostaan ja varoistaan on kannettava myös vastuuta. Ilman tukevaa pohjaa päätyy helposti muiden ihmisten hyväksikäyttämäksi.

Millainen on elämän tukeva pohja sinulle?
Se on tärkeä, koska se pitkän iän salaisuus. Ihmisen täytyy ottaa selvää, mikä hänelle on tärkeää ja rakentaa siitä itselleen eräänlainen luotiliivi. Minulle tärkein elämän rakennuspalanen on turvallisuus. Se ei tarkoita sitä, että kaiken olisi oltava sataprosenttisesti selvillä. Riittää, että perusteet on valettu kunnolla. Silloin voi rakastua ja kaatua rauhassa, joutua jopa työttömäksi, sillä pohja kestää sen. Tukeva pohja on jotain, mihin voi nojata aina – olipa kyse sitten rahasta tai koulutuksesta. Ja itsetunnon on totta kai myös oltava kohdillaan!

Kerrotko joskus valkoisia valheita sinua seuraaville vanhemmille?
Niin käy koko ajan. Tein esimerkiksi kerran Pavlova-kakun, ja sanoin, että siinä käyttämäni sitruunavaahto oli minun tekemäni. Tosiasiassa olin ostanut sen kaupasta. Olen tullut näissä asioissa äitiini, sillä hän piti asioiden värittämisestä. Se on kuin ottaisi kermaa ja valmiskastikejauheen, ja sanoisi tehneensä kastikkeen itse!

Onko sinulla jokin Mom Five -tarina, jonka haluaisit jakaa?
Sellaisia on tuhansia! Mutta klassikko on se, kun lapset haluavat jotain ja minä valehtelen heille tavaran olevan loppu tai kaupan olevan kiinni. En valehtele siksi, etten haluaisi tehdä jotain, mutta kyllä sitä silti tuntee välillä olevansa maailman huonoin äiti!

 

”Asiat eivät muutu paremmaksi vain siksi, että sytytit pari lämpökynttilää.”

 

Kun ajattelet itseäsi ensimmäisen lapsesi syntymän jälkeen, mitä haluaisit nyt sanoa hänelle?
Kertoisin, että vanhemmuutta on jaettava isän kanssa tasaisemmin ja että ei kannata hankkia niin montaa lasta niin nopeasti. Meille syntyi neljä lasta kolmessa vuodessa.

Vinkkaisin häntä myös kiinnittämään huomiota siihen, mitä ympärillä oikeasti tapahtuu ja siihen, ettei asioilla ole kiire. On myös mietittävä, mihin omat voimat oikeasti riittävät. Aloita yhdestä lapsesta, anna hänen kasvaa ja asioiden rauhoittua.

Minä ajattelin, että jos muutamme Huvikumpuun, kaikki muuttuu yhtäkkiä paremmaksi, mutta eihän niin käy itsestään. Asiat eivät muutu paremmaksi vain siksi, että sytytit pari lämpökynttilää. Kuten sanoin, elämän on oltava tukevalla pohjalla. Sen jälkeen voi elää Peppi Pitkätossu -elämää. 

Haluatko kertoa lopuksi vielä jotain muille vanhemmille ja erityisesti äideille, jotka saattavat olla toisinaan aika ankariakin toisiaan kohtaan?
Maailmassa on paljon äitipoliiseja. Joskus minustakin tulee sellainen, kun haluan näyttää, että kyllä minäkin osaan jotain. Mutta palautetta ja neuvoja voi antaa myös rakentavalla tavalla sen sijaan, että viilattaisiin pilkkua. Kun kulkee hetken aikaa toisen ihmisen kengissä, ei oma osoittava sormikaan ole enää niin kärkäs.

Monet yrittävät rakentaa täydellistä kotia, elämää ja perhettä, ja pelkäävät etteivät elä jonkin ohjekirjan mukaan. Nyt on kuitenkin vuosi 2017 ja uutta ohjekirjaa ollaan kirjoittamassa! Antakaa siis muiden olla, pukeutua ja käyttäytyä, kuten he haluavat. Uskon, että kaikesta tulee parempaa, jos rentoudumme hieman ja tuemme toisiamme. ❤

annsöderlund3.jpg